Kaurakaksikko Niklas ja Donna tasasivat kasvinviljelytilan riskejä

Aikainen NiklasBOR ja myöhäisempi DonnaBOR tuottivat toivotun tuloksen: eri kasvuajan kaurat tasasivat sadonkorjuun työhuippuja, tuottivat hyvän sadon ja valmistuivat teollisuuden käyttöön huippulaatuisina. Viljelijä pitää kauraa mielenkiintoisena ja suurten mahdollisuuksien viljana.

Huittislainen Ari Siivonen viljeli viime kesänä kahta eri kasvuajan kauralajiketta, aikaista Niklasta ja myöhäisempää Donnaa. Lajikevalinnan taustalla oli sekä myllyteollisuuden viesti isojyväisen kauran tarpeesta että kasvinviljelytilan riskienhallinta.

– Ajattelin keväällä, että jos tulee hankala vuosi, niin eri kasvuajan kauralajikkeilla kukinnan saisi ajoitettua eri aikaan. Samoin viljelykierron tilanne ja eri lohkojen maalajit määrittivät valintaa, hän kertoo.

Vahakiven tilan pellot ovat Siivosen mukaan enimmäkseen eloperäisiä maita, mutta mukana on myös jäykempää hiuesavimaata. Eloperäisille maille hän valitsi Niklaksen ja kovemmille maille pidempikortisen Donnan.

Viileänä kesänä hyvälaatuinen sato

Huittisissa satoi lunta kesken kylvöjen, ja muutenkin kevät oli oikukas. Viileä ja kostea kasvukausi näkyikin Ari Siivosen kaurakasvustoissa punertumisena. Kyseessä ei ollut kasvitauti, vaan kaura reagoi kylmiin oloihin punertumalla. Ari Siivonen sai asiasta tietoa, ja tiesi, että kasvuston kannattaa vain antaa olla.

– Siinä vaiheessa uudet kasvinsuojelukäsittelyt olisivat stressanneet kauraa vielä lisää. Toisaalta kosteus ja viileys oli kauralle hyväksi. Jyvät täyttyivät hyvin, toisin kuin vuonna 2016, kun oli kuiva vuosi, Ari Siivonen kertoo.

Niklas kasvoi viileässäkin hyvin ja tuotti viljelijälle hyvälaatuisen sadon. Samoin Donna tuotti erittäin tasakokoisia jyviä.

– Niklaksen jyväkoko oli iso, ja sain siitä hyvät laatuhyvitykset. Myllykauraksi sato meni, kuten toivoinkin. Kokemus oli positiivinen, ja keväällä kylvetään Niklasta uudelleen saman verran. Donna puolestaan palaa viljelykiertoon taas seuraavana vuonna, viljelijä toteaa.

Kaurassa suuret mahdollisuudet

Ari Siivonen pitää kauraa suurten mahdollisuuksien kasvina. Hän on viljellyt kauraa 15 vuoden ajan, ja vannoo edelleen sen nimiin.

– Kaura on mielenkiintoinen kasvi. Sitä on helppo viljellä, mutta toisaalta siinä on paljon mahdollisuuksia, kun sen viljelyyn panostaa. Kaura vaatii hyvän maan, ja kun käytössä on uusi lajike, satoa kyllä irtoaa, hän toteaa.

Hän toivookin, että Suomessa hoksataan kauran mahdollisuudet vielä nykyistäkin laajemmin.

– Virossa ja Ruotsissa on kauran mahdollisuudet jo nähty. Meidän Suomessa pitäisi pysyä samassa kelkassa ja pikemminkin mennä ohi, hän rohkaisee.

Niklaksen viljelytekniikka Vahakiven tilalla 2017

Lohkojen muokkaustoimet: kyntö, tasausäestys, kylvö suorakylvökoneella
Kylvöpäivä: 12. toukokuuta 2017
Kylvöala: 20 ha
Kylvötiheys: 500 / m2
Maalajit: Eloperäinen, runsasmultainen
Lannoitus: Kylvön yhteydessä typpeä 60 kg
Esikasvi: vehnä
Kasvinsuojelutoimet: Rikkakasvit, lehtilannoitteena mangaania, korrensääde, kukinnan aikaan punahomeen torjunta.
Puinti: 7.9. Kasvusto tuleentunut ja pystyssä.
Puintikosteus: 18-20 %
Sato: 6500 kg/ha, laatu hyvä, hlp 62,7. seulonta 2%,

Donnan viljelytekniikka Vahakiven tilalla 2017

Lohkojen muokkaustoimet: kyntö, tasausäestys, kylvö suorakylvökoneella
Kylvöpäivä: 13. toukokuuta 2017
Kylvöala: 5 ha
Kylvötiheys: 550 / m2
Maalajit: Hiuesavi
Lannoitus: Kylvön yhteydessä typpeä 108 kg. Tarkoitus oli antaa lisätyppeä jaetulla lannoituksella, mutta kasvukauden riskit muuttivat suunnitelman.
Esikasvi: vehnä
Kasvinsuojelutoimet: Rikkakasvit, lehtilannoitteena mangaania, korrensääde, kukinnan aikaan punahomeen torjunta.
Puinti: 19.9. Kasvusto tuleentunut ja pystyssä.
Puintikosteus: 17-18 %
Sato: 6000 kg/ha, laatu hyvä, hlp 60,3. Erittäin tasainen jyväkoko.