Kevätvehnä Kreivi säilytti laatunsa ääriolosuhteissa

 

Kokemäkeläinen siemenviljelijä Marko Rautava halusi viljellä tilallaan suhteellisen aikaista vehnälajiketta, jolla on luja korsi ja joka menestyy hyvin myös karkeilla mailla. Viljelyyn valikoitui hehtolitrapainollaan ja sakoluvullaan häikäisevä KreiviBOR– kevätvehnä.

Kreivi oli viljelyssä Perälän tilan runsasmultaisilla, hienoilla hietamailla viime kesänä ensimmäistä kertaa. Kylvöala oli 31 hehtaaria.

– Kreivi orastui hyvin, mutta niin kuumaa ja kuivaa oli, ettei kasvi versonut ihan parhaalla mahdollisella tavalla. Ei kasvusto ihan huonoltakaan näyttänyt, mutta jälkikäteen ajatellen siemenet olisi voinut kylvää taajempaankin, sanoo Marko Rautava, joka käytti kylvötiheytenä 700 kappaletta neliölle.

Kreivi sai kylvön yhteydessä typpeä 120 – 135 kiloa hehtaarille. Tarkoitus oli lisätä typpeä myöhemmin, mutta kuivuuden takia lisäys jäi tällä kertaa tekemättä. Sadon laatu ei siitä kuitenkaan kärsinyt, sillä Kreivin hehtolitrapainoksi mitattiin peräti 81,4 ja sakoluvuksi 285. Myös valkuaisprosentissa Kreivi ylsi kelvolliseen 14,5 lukemaan.

– Vaikkei valkuaisella ole siemenviljelyssä kovin suurta merkitystä, niin tuntuu siltä, että kun käyttää vehnän esikasvina sokerijuurikasta, saa vehnästä paremman valkuaisen vähemmällä lannoituksella, arvioi Rautava.

Marko Rautavan tytär Katri on juuri luovuttanut isälleen kunniakirjan kylvöjen valmistumisen merkiksi. Kuva: Marko Rautava

Lujakortisuus tärkeä viljelyominaisuus

Marko Rautava on investoinut tilalla ojitusjärjestelmään, jolla peltojen satotasot saadaan nousemaan ja ravinnehuuhtoumat pienemmiksi.

– Minulla on säätösalaojitus aika isolla osalla pelloista ja se oli kyllä viime kesänä hyvä. Padotuksilla salaojat on mahdollista sulkea silloin, kun vettä tarvitaan varastoon ja avata silloin, kun liian veden on päästävä valumaan pois, kertoo Rautava.

Kreivi on Rautavan mielestä hyvä viljeltävä, vaikka esimerkiksi lakoherkkyys ei joutunut kuivana kesänä todelliseen testiin.

– Valitsin Kreivin viljelyyn, koska sen korrenlujuus näytti virallisissa kokeissa hyvältä. Luja korsi on meille varsinkin normaalivuonna tärkeä ominaisuus, koska maat ovat täällä köykäisiä ja multavia, sanoo Rautava.

Kreivi valmistui Perälän tilalla aikaisin ja se päästiin puimaan elokuun puolivälissä. Puintihetkellä kasvusto oli tasainen eikä lakoa ollut. Ääriolosuhteissa saamaansa satoon tyytyväinen viljelijä on suunnitellut jatkavansa Kreivin siemenviljelyä myös ensi kesänä.

– Erityisesti korrenlujuus ja hehtolitrapaino ovat sellaisia ominaisuuksia, joiden takia Kreiviä voi suositella viljelyyn myös muille, sanoo Rautava.

Kreivin viljelytekniikka Perälän tilalla

Lohkojen muokkaustoimet: Syyskyntö
Kylvöpäivä: 15. toukokuuta
Kylvöala: 31 ha
Kylvötiheys: 700 siementä /m2
Maalajit: Runsasmultainen hieno hieta
Lannoitus: Typpeä kylvön yhteydessä 120 – 135 kg / ha
Esikasvi: Kaura, sokerijuurikas
Kasvinsuojelutoimet: Rikkaruiskutus, kirva-aine, pieni määrä korrensäädettä
Puinti: 17. – 18.8. Kasvusto tasainen, mutta aavistuksen harva. Ei lakoa.
Puintikosteus: 1 %
Sato: 4800 kg/ha

 

Videolla puidaan Kreiviä. Oljet jätetään pikäksi ja käytetään herkkusienien kasvualustaksi Mykoralla.
Video: Marko Rautava

Lue lisää Kreivistä