Miten kaurasta tuli Peppi ja rypsistä Synthia? Lajikkeen nimeämisen riemua ja tuskaa

 

Monille kaura on kauraa, ohra ohraa ja vehnä vehnää. Maatalouden parissa työskenteleville on kuitenkin selvää, että kaikista viljelykasveista on olemassa useita erilaisia kasvilajikkeita. Viime kesänä Suomen pelloilla kasvoi lukuisia kauralajikkeita, joilla kaikilla on yksilöllinen lajikenimi. Osuvan nimen keksiminen lajikkeelle on meille kasvinjalostajille joka vuotinen ponnistus, johon voi liittyä onnistumisia, mutta myös luomisen tuskaa.

Tunteella nimettyjä kotimaisia lajikkeita

Kasvinjalostajan tehtävänä on kehittää kasvilajikkeita viljelijöiden sekä teollisuuden tarpeisiin. Kasvilajikkeen kehittämiseen kuluu aikaa noin kymmenen vuotta. Sinä aikana kasvinjalostaja on ehtinyt nähdä lajike-ehdokkaansa koeruuduilla jo useaan kertaan ja lajikkeesta on muodostunut myös tietynlainen mielikuva. Esimerkiksi kauranjalostajamme Leena Pietilä kertoo nimeävänsä kauralajikkeet mies- tai naispuoliseksi sen mukaan, millainen tunne hänellä lajikkeesta tulee. Näin on saanut alkunsa muun muassa erityislaatuinen ja vahva Peppi-kaura sekä moderni ja laadukas Niklas-kaura.

Useimmat lajikkeemme kantavat suomalaista nimeä, mutta aina kotimaisuus ei käy ilmi lajikenimestä. Vaikka Borealin päämarkkina-alue on Suomi, on osalla lajikkeista potentiaalia myös muilla markkina-alueilla. Tästä esimerkkinä timoteit Rhonia ja Dorothy sekä Baltiaan suunnattu myöhäinen Herkuless Baltic -kaura, jotka kaikki ovat 100% suomalaista käsialaa, kansainvälisestä lajikenimestä huolimatta.

Nimeämiseen liittyy monta mutkaa

Lajikkeita nimetessä pyrimme usein etsimään aihealueita, joista on mahdollista keksiä useita nimiä. Esimerkiksi kevätvehniä on nimetty aatelisilla nimillä; Herttua, Kreivi ja Leidi sekä härkäpapuja Kalevalasta tutuilla nimillä; Louhi ja Sampo. Rypsistä toimme markkinoille uudella jalostusmenetelmällä kehitettyjä rypsilajikkeita ja halusimme uuden menetelmän näkyvän myös lajikenimestä. Synthia ja Synneva rypsien nimissä syn- alku viittaa jalostustapaan. Vaikka uusia rypsilajikkeita on tulossa markkinoille myös tulevina vuosina, eivät ne todennäköisesti enää ole nimeltään syn-alkuisia. Tästä pitää huolen lajikkeiden nimeämisen säädökset, joiden vuoksi hyviä samantapaisia nimiä ei ole enää saatavilla. Jotta nämä uuden sukupolven rypsit erottuisivat myös jatkossa edeltäjistään, nimitämme niitä yhteisesti Plus-rypseiksi.

Suomen kieli saattaa nimetessä tehdä myös joskus tepposet. Muutama vuosi sitten saksalainen yhteistyökumppanimme halusi nimetä Suomen markkinoille tulevan rapsilajikkeensa ”Vitus”- nimiseksi. Annoin heille lyhyen oppitunnin suomalaisista sijapäätteistä ja millaisia erilaisia merkityksiä ”Vitus” nimestä on mahdollista niiden avulla saada. Päädyimme yhteistuumin vaihtamaan nimen.

Loppupeleissä pelkkä mielikuvitus ei ole rajana, vaan monet hyvät nimiehdokkaat karsiutuvat pois nimeämiseen liittyvien säädösten takia. Komission asetus (EY) N:o 637/2009 määrittelee tarkoin millainen nimi kasvilajikkeella saa olla. Nimi ei saa antaa vaikutelmaa lajikkeen erityisominaisuuksista tai olla paremmuuteen viittaava. Lisäksi nimen tulee erota vähintään kahdella kirjaimella jo olemassa olevasta nimestä samassa kasviryhmässä. Tämä onkin yleensä suurin rajoittava tekijä nimeämisessä. Riemu hienon lajikenimen keksimisestä lopahtaa usein siihen, että joku muu on ehtinyt jo keksimään saman tai lähes samanlaisen nimen lajikkeelleen.

Blogin kirjoittaja on Borealin kasvinjalostaja Katja Hämäläinen.

Onko lajikkeen nimellä väliä?

Lajikkeen nimeäminen on yllättävän vaikeaa, mutta niin on varmasti lajikkeen valintakin. Kasvilajikkeiden erot saattavat olla hiuksen hienoja, jolloin pienikin asia voi ratkaista ostopäätöksen. Voiko silloin myös lajikkeen nimellä olla vaikutusta? Jos pojan nimi on Niklas, niin lähteekö mukaan mieluummin säkki Niklas-kauraa, kuin jotain toista samantyyppistä lajiketta? Entä jääkö Iiris-kaurasäkki hyllyyn, jos se tuokin mieleen ex-anopin? Mielikuvat vaikuttavat luonnollisesti moneen asiaan, mutta lieneekö lajikkeen nimellä sittenkään suurta vaikutusta ostopäätökseen.

Onko jonkun lajikkeen nimi herättänyt erikoisen mielikuvan? Onko jokin lajikenimi ylitse muiden? Millaisia lajikenimien pitäisi olla?

Kerro kommenttisi!