Monimuotoinen perimä on ruoantuotannon perusta

Kaikki Borealin linjanumeron saaneet jalostusaineistot säilytetään geenipankissa tulevan käytön varalle. Näissä geenipankkiin menevissä näytteissä on nähtävissä kauran, kaksitahoisen ohran, rukiin, kevätvehnän ja mustakauran geneettistä vaihtelua.

YK:n kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden päivä 22. toukokuuta nostaa esiin tärkeän teeman: elämän monipuolisen kirjon. Ilman lajien runsautta ja sisäistä perinnöllistä muuntelua emme pystyisi viljelemään maata emmekä tuottamaan ruokaa.

Tiistaina 22. toukokuuta vietetään YK:n kansainvälistä biodiversiteettipäivää. Biodiversiteetti on kaiken elämän kulmakivi, jota ilman emme pystyisi tuottamaan ruokaa nykyisessä mittakaavassa. Myös Boreal Kasvinjalostuksen työ perustuu luonnon monimuotoisuuteen ja kasvien perimässä esiintyvään vaihteluun.

Kasvinjalostuksen avulla tuotetaan viljelyyn uusia lajikkeita, joiden ominaisuudet parantavat kasvien satoa ja laatua sekä vähentävät tuotannon riskejä, kuten kasvitautien tai talvehtimisen aiheuttamia vaurioita.

Kotimainen kasvinjalostus edistää näin suomalaisen ruoantuotantoketjun ja myös uusien innovaatioiden kuten eläinten rehujen ja kasvipohjaisen kosmetiikkateollisuuden kehitystä.

– Kasvien perimää tutkimalla tunnistetaan kasvista erilaisia geneettisiä ominaisuuksia, joita tuodaan jalostusmateriaaliin risteytysten kautta. Työ on äärimmäisen mielenkiintoista, koska opimme jatkuvasti. Kehittyvät genomiikan menetelmät mahdollistavat aivan uudenlaisen tavan tehdä lajikejalostusta, biotekniikasta vastaava Borealin jalostaja Outi Manninen kertoo.

Luonnon monimuotoisuutta hyödyntävä kasvinjalostustyö on pitkä prosessi; risteytyksestä lajikkeen markkinoille tuloon kuluu 10-15 vuotta kasvilajista riippuen. Jalostustyö on siis voimakkaasti tulevaisuuteen suuntautuvaa tuotekehitystyötä.

Perimä säilyy geenipankeissa

Yksittäisen lajikkeen geneettinen tausta on varsin kapea, mutta koska ominaisuuksia pystytään jalostamaan vain perinnöllisen muuntelun avulla, Boreal huolehtii lajien ja lajikkeiden perimän säilymisestä myös jälkipolville.

Juuri tähän aikaan vuodesta Borealilla on meneillään kylvöjen lisäksi tärkeä geenivaratyö: kaikki Borealin linjanumeron saaneet jalostusaineistot säilytetään yrityksen omassa geenipankissa.

Lisäksi Boreal on mukana useissa yhteispohjoismaisissa tutkimusprojekteissa, joissa hyödynnetään erilaisten geenipankkien ylläpitämää viljelyskasvien monimuotoisuutta.

– Projektien kautta pyrimme nimenomaan laajentamaan jalostusohjelmissa olevaa perinnöllistä muuntelua. Nykyisten projektiemme kohdelajeina ovat ohra ja raiheinä, selventää jalostusjohtaja Merja Veteläinen.

Yhteistyötä tehdään myös pohjoismaisen geenipankin NordGenin kanssa. Aina, kun Borealin jalostama lajike poistuu suomalaisesta kasvilajikeluettelosta ja sitä myöten siemenkaupasta, on jalostajan tehtävä huolehtia kyseisen lajikkeen laadukas näyte NordGenin ikiroudassa sijaitsevaan geenipankkiin Norjan Huippuvuorille. Näin suomalaisen viljelyn perintö säilyy geenipankissa tulevia jalostustarpeita varten.