Öljykasvien koeruuduilla tutustuttiin kylvötiheyksiin ja lajikkeisiin

Öljykasvit ovat selvinneet kuivasta kesästä paikoitellen jopa todella hyvin, todettiin Viljelijän Avena Bernerin ja Borealin järjestämässä öljykasvien pellonpiennartapahtumassa Inkoossa. Nyt on hyvä hetki havainnoida öljykasvilohkoilla missä kunnossa juuristo on ja onko oireita maan tiivistymisestä tai möhöjuuresta.

Viljelijän Avena Bernerin ja Borealin pellonpiennartapahtuma kokosi viljelijät 7. elokuuta Inkooseen Västankvarnin koetilalle tutustumaan öljykasvikokeisiin ja keskustelemaan kasvukauden ajankohtaisista asioista. Hyvien kasvustojen äärellä todettiin, että viljelypaikan multava maa ja juhannuksen alla tulleet sateet pelastivat öljykasvien koeruudut ja kesän hankalista olosuhteista huolimatta Inkoon kokeista voidaan odottaa hyviä tuloksia.

Lisää tietoa optimaalisesta kylvötiheydestä

Öljykasviasiantuntija Kati Lassi Viljelijän Avena Berneriltä kertoi kahdesta viljelyteknisestä kokeesta, jotka ideoitiin keväällä tehdyn öljykasvikyselyn perusteella. Toisessa kokeessa tutkitaan optimaalisinta kylvösiemenmäärää populaatio- ja hybridirapsilla. Toisessa kokeessa testataan kylvösiemenmäärän lisäksi kylvöä joka toisella vantaalla.

– Hieman toukokuun puolen välin jälkeen kylvetyt koeruudut taimettuivat todella hyvin ja tasaisesti, Kati Lassi kertoi. Kesäkuun puolessa välissä näytti siltä, että kasvusto alkaa todella kärsiä kuivuudesta ja pienemmillä siemenmäärillä ja joka toisella vantaalla kylvetyt ruudut jäävät harvoiksi.

Inkoossa saatiin onneksi parikymmenen millin sade ennen juhannusta ja rapsiruudut käyttivät tämän todella hyödykseen ja kasvusto rehevöityi silmissä!

Kati Lassi esitteli eri tiheydellä kylvetyistä ruuduista otettuja rapsin kasvustonäytteitä. Harvemmassa kylvössä kasveissa on enemmän sivuhaaroja ja varren tyvi on paksumpi. Tilaisuudessa ei ehditty laskea lituja, mutta silmämääräisesti näkee, että sato yhtä kasvia kohden on suurin juuri näissä ruuduissa.

– Pitää kuitenkin muistaa, että näissä ruuduissa kasveja on 2-4 kertaa vähemmän neliöllä kuin suuremmalla siemenmäärällä kylvetyissä ruuduissa, Lassi muistutti. Kun ruudut aikanaan puidaan, saadaan lisätietoa siitä, mikä oli optimaalisin kylvötiheys tänä vuonna tällaisissa olosuhteissa ja muun muassa mitä asioita kannattaa huomioida joka toisella vantaalla kylvössä.

Rapsilajikkeiden kylvötiheydet vasemmalta oikealle: Drago 50 kpl/m2, Cleopatra 100 kpl/m2, Drago 150 kpl/m2, Cleopatra 200 kpl/m2

Rypsi haastaa rapsin sadossa ja varren lujuudessa

Kasvinjalostaja Katja Hämäläinen kertoi, että viime vuosina Borealilla öljykasvien jalostuksessa on keskitytty uudentyyppisten rypsilajikkeiden jalostukseen. Lajikkeista Plus-rypsi SynthiaBOR on jo markkinoilla ja uusia lajikkeita on tulossa.

Jalostuksella on parannettu erityisesti satotasoa sekä parannettu varren lujuutta kasvuajan pysyessä aikaisena. Lujan vartensa vuoksi Synthia kestää myös voimakkaamman lannoituksen.

Katja Hämäläisen mukaan aikainen kylvö hyödyttäisi myös rypsiä, vaikka useimmiten juuri rapsin kylvön kanssa kiirehditään.

– Kokeet ovat osoittaneet, että mitä aikaisemmin rypsi on kylvetty, niin sitä enemmän siitä on saatu satoa, sanoo Hämäläinen.

Öljykasvit ovat hyviä syysviljojen esikasveja, erityisesti aikainen rypsi. Sen jälkeen ehtii lähes joka vuosi kylvämään syysvehnän, kun se rapsilla on usein tuurin varassa.

Möhöjuuri ja muut kasvintuhoojat puhuttivat

Kuluvana kesänä kirpat ja rapsikuoriaiset ovat kiusanneet öljykasvipeltoja. Heinäkuun lopulla myös gammayökkösen toukat tekivät tuhojaan. Inkoossa koolla olleet viljelijät olivat havainneet etenkin rapsikuoriaisten jatkaneen tuhojaan ruiskutuksista huolimatta.

Möhöjuuri on vaivannut öljykasveja siinä määrin, että möhöjuuren kestävät lajikkeet kiinnostavat viljelijöitä kovasti. Katja Hämäläinen kertoi, että Borealin testauksessa on parhaillaan keskieurooppalainen möhöjuuren kestävä rapsilajike, jonka kasvuaika on kuitenkin Suomen oloissa varsin pitkä.

– Lyhyemmän kasvuajan lajikkeiden etsintää jatketaan aktiivisesti, Katja Hämäläinen kertoi.