Satoisa monitahoinen Kaarle-ohra haastoi kilpakumppanit

27.3.2018

Kun tuusulalainen Jussi Taruma etsi kaksitahoisten mallasohralajikkeiden viljelyn rinnalle uutta monitahoista ohraa, hän kiinnostui hyvän satopotentiaalin KaarleBOR-ohrasta.

Penttilän tilaa vaimonsa Satu Taruman kanssa viljelevä Jussi Taruma piti tärkeänä myös Kaarlen hieman lyhyempää kasvuaikaa.

– Tavoitteemme oli saada vähän kaksitahoisia ohria aikaisempi lajike, jotta kaikki lajikkeet eivät valmistuisi syksyllä samaan aikaan. Monitahoisissa ohrissa sadon määrä on tärkeä tekijä ja potentiaalia on löydyttävä, Jussi Taruma valottaa lajikevalinnan taustaa.

Nyt Tarumat ovat viljelleet Kaarlea kahtena vuonna. Vuonna 2016 kevät oli niin kuiva, että sato jäi odotettua pienemmäksi. Vuoden 2017 kasvukausi oli täysin toisenlainen, ja Kaarle haastoi 6,3 t/ha keskisadollaan myöhäisemmät kaksitahoiset ohrat.

– Kaarlen kasvuunlähtö keväällä oli suhteellisen hyvä ja tasainen. Kylvön jälkeen oli jälleen kuivempi jakso, mutta sitten sateet alkoivat oikeastaan viimeisellä hetkellä. Juhannuksen tietämillä kaikille viljoille tuli reipas kasvuvaihe, ja Kaarlenkin kasvu kiihtyi selkeästi, Jussi Taruma kertaa.

Viljelyteknisesti Kaarlen viljely ei juurikaan poikennut kaksitahoisen ohran viljelystä.

– Meidän jäykillä savimaillamme olen käyttänyt korrensäädettä harvakseltaan. Tänä vuonna totesimme, että korrensäädettä oli tarpeen käyttää Kaarlelle vähän enemmän, ja sillä varmistimme vauhdikkaasti rehevöityneen kasvuston pystyssä pysymistä, hän kertoo.

Kokonaisuus onnistui vaikealla kasvukaudella

Viime kesänä Tuusulan seudulla satoi vettä tasaisesti koko kesän, mutta kerralla tulleet sademäärät olivat kohtuullisia. Liika märkyys alkoi vaivata oikeastaan vasta elokuun puolivälin jälkeen, mutta silloin märkyys ei enää vaikuttanut viljan kasvuun. Aurinkoa Tuusulassakin saatiin huomattavasti normaalikesää vähemmän, mikä viivytti myös Kaarlen valmistumista.

– Puimaan pääsimme 16. syyskuuta. Teimme ihan tietoisen valinnan, että puimme ensin Kaarlen. Rukiit ja syysvehnät olisivat olleet puitavissa samaan aikaan, mutta kun puintipäiviä ei montaa ollut, niin valinta oli tehtävä, jotta saimme laadun säilymään. Puintikosteudet olivat 22 ja 28 prosentin väliltä, joten optimaalista ei ollut edes silloin, Jussi Taruma kertoo.

Kaarlen keskisato koko 45 hehtaarin alalta oli 6300 kg/ha. Jussi Taruma on tyytyväinen kokonaisuuteen, joka oli hänestä hieno onnistuminen vaikealla kasvukaudella.

– Lajikkeen sopivuus on aina tila- ja maalajikohtainen asia, mutta meillä kahden kasvukauden perusteella jatkamme Kaarlen viljelyä ja voin suositella sitä muillekin, Jussi Taruma toteaa.

 

Kaarlen viljelytekniikka Penttilän tilalla 2017
  • Lohkojen muokkaustoimet: Syksyllä kevytmuokattu kultivoinnilla ja lautasäkeellä. Keväällä pääsääntöisesti kahteen kertaan äestetty.
  • Kylvöpäivä: 15.-16. toukokuuta 2017
  • Kylvöala: 45 ha
  • Kylvötiheys: noin 535 itävää siementä /m2
  • Maalajit: Savi, hietasavi, aitosavi
  • Lannoitus: Typpeä kylvön yhteydessä 90 kg, fosforia 16 kg. Lisälannoitettiin kasvukaudella lohkojen tarpeen mukaan kerran tai kaksi kertaa.
  • Esikasvi: Osalla lohkoista Kaarle-ohra, osalla syysruis.
  • Kasvinsuojelutoimet: Rikkakasvinsuojelu, korrensääde. Tautiruiskutukset kahdessa erässä. Lehtilannoksena mangaania ruiskutusten yhteydessä.
  • Puinti: 16.-20.9. Kasvusto tasaisesti tuleentunut ja pystyssä.
  • Puintikosteus: 22-28 %
  • Sato: Keskisato koko alalta 6300 kg/ha. Laatu ja itävyys erinomainen.