Uudet kotimaiset lajikkeet tukevat valkuaisomavaraisuuden kasvua

OLYMPUS DIGITAL CAMERASuomen valkuaisomavaraisuutta parannetaan parhaillaan monen eri tahon, hankkeen ja yrityksen voimin. Tavoitteena on kasvattaa Suomen valkuaisomavaraisuutta nykyisestä alle kahdestakymmenestä prosentista selvästi korkeammalle tasolle. Suomalainen kasvinjalostus elää mukana tässä kehityksessä tuoden markkinoille tuottavia vaihtoehtoja valkuaiskasvien tuotantoon. Näitä ja mielenkiintoisia viljalajikeuutuuksia on esillä torstaina 6.7.2017 Västankvarnin Peltopäivässä.

Uusia härkäpapulajikkeita kasvaville markkinoille

Härkäpavun viljely on viime vuosina lisääntynyt nopealla tahdilla; ala on nyt yli kolminkertainen esimerkiksi vuoteen 2013 verrattuna. Tänä kesänä härkäpavun viljelyala, 22 600 ha, ohitti Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan ensimmäistä kertaa perunan viljelyalan. Kasvua viime vuoteen tuli huimat 37 %.

Härkäpavun jalostuksen ja uusien lajikkeiden käyttöönoton näkökulmasta edessä on mielenkiintoisia vuosia, sillä kasvilajin hyödyntäjien joukko kasvaa koko ajan. Borealin härkäpavun jalostusohjelma tuottaa kasvavaan tarpeeseen eri ominaisuuksin varustettuja uusia härkäpapulajikkeita, joista ensimmäisenä laajempaan viljelyyn pääsee Sampo.

Sampo on satoisa ja erittäin aikainen härkäpapu-uutuus. Sen sato on valtalajike Kontun tasoa, vaikka on huomattavasti aikaisempi. Lyhyemmän kasvuajan ansiosta härkäpapua tullaan jatkossa näkemään yhä pohjoisemmilla viljelyalueilla. Sampo on pienisiemeninen lajike. Pieni siemenkoko helpottaa kylvöä sekä puintia ja kuivausta. Lisäksi pieni siemen kestää käsittelyä paremmin, eikä halkeile. Valkuaispitoisuudeltaan Sampo on hieman Kontua korkeampi. Vuotta Sampon perässä viljelyyn pääsee myös toinen härkäpapu-uutuus, Louhi. Sen kasvuaika on Kontun luokkaa, mutta sato noin 10 % korkeampi. Sekä Sampo että Louhi kasvavat esittelyruuduilla Peltopäivässä Borealin osastolla.

Rypsinviljelyn uusi aikakausi

Myös toisen kotimaisen valkuaiskasvin, rypsin, jalostuksessa on otettu merkittäviä edistysaskeleita. Borealin rypsin jalostusohjelma on uusittu ja sen ensimmäinen lajike, Plus-rypsi Synthia, tuli viljelyyn tänä keväänä. Synthia tuo merkittävän satoparannuksen viljelyssä oleviin rypseihin. Lajikkeessa yhdistyvät uudella tavalla satoisuus, varrenlujuus ja aikaisuus eli ominaisuudet, jotka tekevät siitä viljelyvarman ja erinomaisen vaihtoehdon tilan viljelykiertoon. Synthia on tuotettu uudella jalostusmenetelmällä ja se edustaa hybridilajikkeiden ja perinteisten populaatiolajikkeiden välimuotoa, synteettisiä lajikkeita. Korkeammat satotasot synteettisissä lajikkeissa saavutetaan heteroosin avulla, ja tuloksena on markkinoiden ylivoimaisesti satoisin ja viljelyvarmin rypsi.

Viljat ja nurmi tärkeitä kasviperäisen valkuaisen lähteitä

Viljaa ja nurmia ei sovi unohtaa valkuaislähteiden tarkastelussa, sillä niistä saadaan merkittävä osa Suomessa viljellystä kasviperäisestä valkuaisesta. Borealin Peltopäivän osastolla on mahdollisuus tutustua erityisesti ohra- ja vehnäuutuuksiin, jotka tulevat siemenkauppaan ensi syksynä. Uutuudet, Vertti ja Alvari, jatkavat tuottavien Borealin monitahoisten ohrien sarjaa, joissa yhdistyvät hyvä sato ja laatu sekä viljelyvarmuus. Lisäksi esillä on Pekka-erikoismallasohrista Vipekka, jonka laatu- ja prosessiominaisuudet on hiottu kohdalleen sadon käyttäjän, Viking Maltin toiveiden mukaisiksi. Kreivi, Herttua ja Leidi, edustavat Borealin vehnäuutuuksia, jotka on jalostettu myllykäyttöön. Kauralla on kova noste, ja perinteisten käyttömuotojen rinnalle kaura on lisännyt kysyntäänsä uusien innovatiivisten elintarvikesovellusten kaverina. Borealin kauroista valloittava kaksikko Niklas ja Donna nähdään Peltopäivän ruuduilla.

Tervetuloa Borealin osastolle Peltopäivään!