Viljelyn monipuolistaminen turvaa tulevia satoja

Tiedote 26.7.2018

Viljelyä monipuolistamalla kasvintuotanto- ja kotieläintilalliset voivat hallita äärimmäisistä sääoloista johtuvia tuotannon riskejä ja samalla parantaa tulevia viljasatoja. Kotimaiset valkuaiskasvit ovat hyviä vaihtoehtoja tuotannon monipuolistamiseen.

Viljelyn monipuolistaminen on avainsana maataloustuotannon riskienhallinnassa. Viljelyyn liittyviä riskejä voi jakaa viljelemällä useita eri kasvilajeja, joilla on erilaiset kehitysrytmit. Mahdollisten kuivuus- tai rankkasadekausien aiheuttama stressi kohdistuu tällöin eri kasveilla eri kehitysvaiheisiin, eikä koko sato ole yhden kortin varassa.

Lisäksi monipuoliseen viljelykiertoon perustuva tuotanto vähentää kasvitautien ja kasvituhoojien riskiä sekä pienentää ravinnehuuhtoumia. Syväjuuristen ja typpeä sitovien kasvien viljely puolestaan muokkaa maan rakennetta ja parantaa maan kasvukuntoa.

Kotimaista valkuaista viljelykiertoon

Viljelyn monipuolistaminen edistää myös kotimaista valkuaistuotantoa. Kotimaisilla valkuaiskasveilla pyritään korvaamaan etenkin kotieläinten ruokintaa täydentävää tuontivalkuaista.

– Kotimaiset kasvilajit ja lajikkeet, kuten rypsi, herne ja härkäpapu sekä laadukkaat nurmet parantavat tilannetta merkittävästi. Kotimainen, monipuolisella kasvilajivalikoimalla tuotettu valkuainen myös suuntaa rahavirrat kotimaiseen tuotantoon ja parantaa suomalaisen ruokaketjun huoltovarmuutta, sanoo Boreal Kasvinjalostus Oy:n jalostusjohtaja Merja Veteläinen.

Maailman aikaisin papu ja vahvin rypsi

Boreal on panostanut valkuaiskasvien jalostukseen ja tuonut markkinoille uusia, tuottavia vaihtoehtoja valkuaisen tuotantoon. Esimerkiksi härkäpapuvalikoimasta löytyvää maailman aikaisinta härkäpapu Sampoa on mahdollista viljellä laajasti koko Suomessa. Syksyllä siemenkauppaan tuleva uusi LouhiBOR-härkäpapu puolestaan tuo myöhäisemmän härkäpavun kasvuaikaluokkaan lisää satoa ja laatua.

Tänä vuonna härkäpavun viljelyala jäi koko maassa hiukan alle 20 000 hehtaariin, josta Sampoa on noin 12 prosenttia ja vanhempaa Kontu-lajiketta noin 81 prosenttia.

– Toivomme ilman muuta, että härkäpavun viljely yleistyy nykyisestä, koska se parantaa pellon rakennetta ja sitä kautta myös tulevia viljasatoja, Merja Veteläinen toteaa.

Samoin Borealin jalostama plus-rypsi SynthiaBOR on erinomainen vaihtoehto tilan viljelykiertoon, sillä se yhdistää uudella tavalla satoisuutta, varrenlujuutta ja aikaisuutta – ja tuottaa lisäksi erinomaisen öljysadon.

– Eikä sovi unohtaa, että viljoista ja laadukkaasta nurmesta saadaan edelleen noin 95 prosenttia Suomen kasviperäisestä valkuaisesta. Tavoittelemme viljojen jalostusohjelmissa valkuaistasoltaan hyviä lajikkeita, jotta ruokinnan täydentäminen kotimaisella valkuaisella olisi helpompaa, Merja Veteläinen kertoo.

Uutuuksissa kestäviä ja laadukkaita viljoja

Monipuolistamisen tavoite näkyy Borealilla myös viljojen kehitystyössä. Borealin odotettu uutuusvehnä HelmiBOR vastaa aikaisen, viljelyvarman, satoisan ja laadukkaan myllyvehnän kysyntään. Syysvehnä BotnicaBOR on puolestaan jalostettu vaihtelevissa talvissa kestäväksi vehnäksi, joka tuottaa laadultaan tasapainoisen sadon.

Muut uutuudet, kuten myllykaura OivaBOR ja monitahoinen tärkkelys- ja rehuohra EverstiBOR tuovat kotimaisen kasvintuotannon valikoimaan monipuolisuutta ja sadontuottokykyä kauran ja ohran myöhäisempiin kasvuaikaluokkiin.

Jalostusjohtaja Merja Veteläinen kertoo lisää viljelyn monipuolistamisesta ja kotimaisesta valkuaisesta Pohjanmaan Peltopäivän tietoiskuissa 26.7. klo 12.00-12.45. Monipuoliseen kasvilaji- ja lajikevalikoimaamme voit tutustua Peltopäivän esittelyruuduilla – tervetuloa keskustelemaan asiantuntijoidemme kanssa!