Pohjoisen kasvun vuosikymmenet

Suomalaisella  kasvinjalostuksella on pitkät perinteet. Jo yli sata vuotta sitten nähtiin oloihimme soveltuvien lajikkeiden ja oman jalostustoiminnan tärkeä merkitys maataloudelle ja koko ruuan tuotannolle. Vuodesta 1994 kasvinjalostuksen kehitystyötä on Suomessa tehty Borealin nimissä.

 

1900-luku: Suomalaisen kasvinjalostuksen alkuvaiheet. 1904 Suomen kylvösiemenyhdistys perustetaan ja alusta asti kasvinjalostus on mukana toimintaohjelmassa. Nord-herne 1904: ensimmäisiä suomalaisia lajikkeita 1910-luku: Kansallinen herääminen. Suomalainen kasvinjalostus järjestäytyy, perustetaan koetiloja ja kerätään aineistoa. Koetaan kansallinen herääminen; on huolehdittava viljaomavaraisuudesta ja kotieläintuotannosta. 1920- ja 1930-luku: Elintarvikehuolto kehittyy. Kasvinjalostuksella ja koko maataloudella on suuri haaste vastata juuri itsenäistyneen maan elintarvikehuollosta. 1930-luvulta lähtien Suomessa toimii kaksi vahvaa kasvinjalostuslaitosta Valtion ja Hankkijan laitokset, jotka kehittävät toimintaansa. Ollin-ohra 1927: arvioitiin kasvuajaltaan yhdeksi maailman aikaisimmiksi ohralajikkeiksi. 1940-luku: Sota-aika ja kasvinjalostuksen uusi rooli. Sodat rampauttavat suomalaista kasvinjalostustyötä, mutta sotien jälkeen kasvinjalostusta ryhdytään kehittämään erityisesti leipäviljojen ja herneiden suuntaan. Kansallisten kriisitilanteiden jälkeen kasvinjalostus asetetaan uuteen valoon: sen laaja yhteiskunnallinen merkittävyys havaitaan. Pekka-ruis ja Olympia-syysvehnä 1941. 1950-luku: Kotimaiset lajikkeet valtaavat alaa. Uutta tutkimusta ja uusia lajikkeita syntyy runsaasti. Suomalainen kasvinjalostus löytää toimintatapansa ja suomalaiset lajikkeet ovat vallanneet pellot. Pirkka-ohra 1952: ensimmäinen suomalainen mallasohra. 1960-luku: Kehittymisen aika. Maatalous ja lajikkeet kehittyvät: Uudet lajikkeet mahdollistavat leikkuupuintitekniikan nopean yleistymisen. Jokioisilla aloitetaan geenipankin perustaminen 1960-luvun lopulla. Ruso-kevätvehnä, 1967: lujakortinen vehnä, joka mahdollisti koneellisen leikkuupuinnin. 1970 ja 1980-luku: Kansainvälistymisen ensiaskeleet. Laki kasvinjalostustoiminnan edistämisestä Suomessa (1977) ja monet kansainväliset sopimukset lisäävät jalostajan oikeuksia. Timo-varhaisperuna 1975: edelleen laajassa viljelyssä. Helka-herne, 1985: puolilehdetön herne, ensimmäinen Suomessa ja maailmallakin ensimmäisten joukossa. 1990-luku: Biotekniikan aikakausi alkaa. Biotekniikan soveltaminen jalostuksessa alkaa, kun solukkoviljelyllä tuotettavat kaksoishaploidit otetaan käyttöön ensimmäisenä ohran jalostuksessa. Kulta-rypsi 1991: Borealin ensimmäinen vientilajike, joka oli valtalajike Suomen lisäksi Ruotsissa, Norjassa ja Englannissa. BotniaBOR-ohra 1996: ensimmäinen Koskenkorva Viinan raaka-aineeksi jalostettu lajike. 1994: Borealin synty. Pitkä tapahtumien ketju johtaa MTT:n ja Hankkijan kasvinjalostustoimintojen yhdistämiseen 1994. Borealiin yhdistetään suomalaisen kasvinjalostuksen aineistot, osaaminen ja resurssit. Nimi Boreal viittaa latinan kielen sanaan, joka tarkoittaa pohjoista. 2000-luku Uudet jalostustekniikat. Jalostustekniikat kehittyvät nopeasti ja erityisesti bioteknisiä ja DNA-tietoon perustuvia sovelluksia käytetään Borealin jalostuksessa laajasti. Jalostustyö tehostuu ja täsmentyy. Borealin lajikkeiden kysyntä lähialueiden vienti markkinoilla kasvaa. JyväBOR 2000: Borealin ensimmäinen kaksoishaploidituotannolla tuotettu lajike. TuureBOR –timotei 2002: sulavuuden merkitys on noussut 2000-luvulla timoteilajikkeissa keskeiseksi laatutekijäksi. HarbingerBOR -mallasohra 2009: Borealin uudistetun mallasohraohjelman ensimmäinen lajike, jolla Boreal nousi vahvasti mukaan mallasohrakisaan. 2010-luku: Kasvu jatkuu. Kansainvälinen yhteistyö tiivistyy, kun Boreal aloittaa yhteistyön Euroopan suurimman kasvinjalostajan Limagrainin kanssa. Uuden tyyppisten, synteettisten lajikkeiden jalostus alkaa. Genomivalinnan työkalut otetaan käyttöön Borealilla. AkseliBOR-kaura 2011: Menestystarina. Akseli nousi parissa vuodessa Suomen viljellyimmäksi lajikkeeksi. JussiBOR-peruna 2014: uusi varhaisperuna, josta odotetaan Timon seuraajaa.